Itku on vauvalle keino ilmaista itseään. Vauva pyrkii yleensä ilmaisemaan itseään ensin muilla keinoilla, kuten nälkäviesteillään, eleillään ja liikkeillään. Vauvalle itku on siis tavallisesti luontainen tapa ilmaista itseään uusissa tilanteissa.
Koliikin tunnusmerkkejä
Koliikki tarkoittaa terveen vauvan selittämättömiä, toistuvia ja pitkäkestoisia itkukohtauksia. Itkuun ei tavallisesti löydy yhtä selkeää syytä. Itkukohtausten aikana vauva on vaikeasti rauhoiteltavissa, ärtyisä ja liikkeissään rauhaton.
Itkuisuus on runsaimmillaan 6–8 viikon iässä, ja vähenee itsestään kolmen–neljän kuukauden iässä. Osalla koliikkivauvoista itkuisuus voi jatkua kuudenteen kuukauteen saakka. Itkuisuudestaan huolimatta koliikkivauvat kasvavat ja kehittyvät normaalisti.
Itkiessään vauva voi jännittää raajojaan sekä taivuttaa vartaloaan taaksepäin kaarelle. Vauvan vatsanseutu voi tuntua kovalta, ja vauva voi vetää jalkojaan kippuraan. Lisäksi vauva saattaa pyrkiä pystyasentoon ja on haluton nukkumaan vaunuissa tai sängyssä. Vauvan unijaksot saattavat päivällä olla erittäin lyhyitä, vain 20-40 minuutin pätkiä. Ärtyisyys ja itkuisuus lisääntyvät iltaa kohden.1
Koliikin tunnusmerkkejä:
- Vauva on alle 5 kuukauden ikäinen.
- Vauva itkee pitkiä aikoja kerrallaan, vähintään 3 tuntia päivässä, vähintään 3 päivänä viikossa vähintään 3 viikon ajan.
- Itku ei helpotu lohdutteluista ja vauvan hoitamisesta huolimatta.
- Itkuun ei liity kuumeilua tai muita oireita.
Runsaan itkuisuuden syynä voi olla suoliston toiminnan hidas kehittyminen tai häiriö tai että koliikki liittyy suoliston kaasunmuodostukseen. Itkuisuus voi myös liittyä hermoston yleisempään kehitykseen. Mahdollisia selityksiä voivat olla myös ruoka-allergiat sekä häiriintynyt suoliston liikkuvuus.
Suomessa koliikkia esiintyy noin joka kymmenennellä vauvalla, ja yhtä paljon tyttö- ja poikavauvoilla. Koliikkia esiintyy myös yhtä paljon rintaruokituilla ja korvikemaitoa saavilla vauvoilla. Äidin ikä ei myöskään ole yhteydessä koliikin esiintyvyyteen.1
Kotikonsteja vauvan itkuisuuden hoitoon
Tärkeintä on muistaa, että koliikkivauvan itkuisuuden syynä ei ole lapsen huono hoito. Koliikki ei ole vaarallista eikä koliikkivaivoista jää lapselle pysyviä vaurioita. On kuitenkin hyvä kertoa asiasta neuvolassa ja käydä lääkärin vastaanotolla paljon itkevän vauvan kanssa melko varhaisessa vaiheessa, sillä joskus itkun taustalla saattaa olla jokin sairaus, joka saattaa vaatia hoitoa. Kun itkun taustalta ei löydy muuta selittävää syytä, voi vauvan voinnin helpottamiseksi kokeilla erilaisia keinoja kotona.
Kotikonsteina voi kokeilla esimerkiksi vauvahierontaa, taputtelua, sylihoitoa, kantamista ja vaunuissa hyssyttelyä. Myös tasainen ns. suhinaääni, imeminen ja turvallisesti toteutettu kapalointi voi helpottaa itkuisen vauvan oloa. Imetetylle vauvalle kannattaakin tarjota rintaa aina silloin, kun hän osoittaa halukkuutta imemiseen. Kun vauvaa ruokitaan pullosta, kannattaa sitä toteuttaa tahdistetun pulloruokinnan menetelmin ja kun vauvalla ei ole nälkä, hänen imemisen tarvettaan voi helpottaa huvitutin avulla.
Vanhempien hyvinvointi on tärkeää
Itkevän vauvan hoitaminen on vanhemmille raskasta, ja kaikki vanhemmat väsyvät tai hermostuvat joskus vauvan itkuun. Muistathan siis hoitaa myös itseäsi!
Jos hoidon vuorottelu toisen vanhemman tai muun tukiverkoston avustuksella on mahdollista, omista pienistä lepohetkistä, kuten harrastuksista tai vaikkapa päivittäisestä kävelylenkistä kannattaa pitää kiinni. Kun vanhempi voi hyvin, heijastuu se myös vauvan hyvinvointiin.
Jos olet yksin, etkä voi pyytää tilanteeseen välittömästi apua, pyri tekemään ympäristöstäsi mahdollisimman rauhallinen. Voit käyttää kuulosuojaimia, korvatulppia tai kuunnella kuulokkeilla musiikkia, vaikka samalla juttelisit vauvalle rauhoittavasti.
Vauvan itku herättää vanhemmissa monia huolia. Kuitenkin turvallinen ja säännöllinen arki sekä rauhallinen suhtautuminen vauvaan useimmiten riittävät. Tärkeintä on huolehtia omasta hyvinvoinnista. Omasta neuvolasta saa neuvoja niin vauvan hoitamiseen kuin myös tukea vanhempana jaksamiseesi.
Artikkelin on kirjoittanut Johanna Salovaara
Artikkelin asiantuntijana on toiminut Jenna Muhonen, Kätilö, IBCLC
Lähteet:
1 Väestöliitto. https://vaestoliitto-fi.directo.fi/@Bin/ad33e6bb66c9321ed012bdcb947b834f/1638361480/application/pdf/3226422/Itkuinen_vauva_ja_koliikki_2014.pdf
